Tammikuu on tekemisen aikaa!
Usein kaikissa organisaatioissa loppuvuosi on todella kiireistä aikaa; pitää tehdä arvio kuluneesta vuodesta, pitää suunnitella budjetti tulevalle vuodelle, pitää luoda strategiset painopisteet ensi vuodelle, tulee suunnitella alkuvuoden toimenpiteitä ja pohtia sitä suuntaa, mihin seuraava vuosi tulee laivaa viemään. Onkin ymmärrettävää, että loppuvuosi on monessa organisaatiossa hyvin stressaavaa ja kiireistä aikaa.
Onneksi aina loppuvuotta seuraa alkuvuosi. Alkuvuodessa on aivan erilainen energia. Takana on mukavat joulupyhät ja pieni hengähdystauko, ainakin useimmilla. Vuodenvaihde on tuonut mukanaan myös uuden alun tunnelman ja mahdollisuuden tehdä lupauksia uudesta, paremmasta tekemisestä. Eräs kuntaorganisaatiossa työskentelevä ystäväni totesi: ”Vuoden alku on hienointa aikaa, kun vihdoin siirrytään suunnittelusta tekemiseen ja käytännön toimintaan.”
Tämä oli mielestäni erinomainen huomio. Kaikki suunnitelmat ja operatiiviset toimet laitetaan vihdoin käytäntöön, laitetaan haalarit päälle ja hanskat saveen (tämä on toki kuvainnollista monessa työssä tänä informaatioaikana). Alkuvuonna tehdään näkyväksi niitä asioita, mitkä ovat olleet tähän asti vain suunnitelmia. Ja oikeiden ja hyvin tehtyjen työn jälkien näkeminen on palkitsevaa ja innostavaa.
Vuoden alussa kaikilla on lupa kääntää katse pidemmästä tähtäimestä hetkeksi lyhyempään tähtäimeen, koska nyt tehdään tämän vuoden juttuja ja huolehditaan siitä, että uusi vuosi lähtee alkuun oikeilla raiteilla.
Myös ympäristö antaa oman hyvän pöhinänsä. Ympärillä touhuavat ihmiset, joista muutamat ovat aloittaneet uuden ruokavalion. Muutamat ovat aloittaneet uudelleen vanhan harrastuksen, joka on vain vuosien varrella jostain syystä unohtunut. Joku on saattanut päättää alkavansa jälleen opiskelemaan uuden vuoden kunniaksi. Kaikki nämä uudet tavat ja muutokset arjessa haastavat meitä ja uudistavat meitä. Kaikkien muutoksien ei tarvitse olla kivitalon kokoisia, pienikin asia voi muuttaa omaa arkea mielekkäämmäksi. Tärkeää on se, että on omaksunut niin sanotun ”growth mindsetin” (Carol Dweck, 2007), joka tarkoittaa sitä, että aina on mahdollisuus muuttua ja kehittyä, vaikka tällä hetkellä olisi mitä.
Ja tottakai myös luonto antaa oman ruiskeensa. Päinvastoin kuin marraskuussa, päivät kulkevat näin alkuvuonna harppauksittain kohti valoisampaa. Sen huomaa töistä lähtiessään ja koiraa ulkoiluttaessaan. Sen huomaa siinäkin, että yhtenä aamuna kahvia juodessa taivas alkoi jo muuttaa väriään valoisampaan. Luonnollinen valo ja sen kehitys positiiviseen suuntaan, mikäs sen piristävämpää!
Kaikki nämä seikat johtavat siihen, että tammikuu on tekemisen aikaa. Otetaan siis siitä kaikki irti ja yritetään jatkaa alkuvuoden positiivisen draivin häntää niin pitkälle, kuin mahdollista.