Valinnanvaikeus, päätösväsymys ja verensokeri

Miksi ihmeessä päätöksenteko voi olla niin vaikeaa..?

Päivittäin yksilö tekee erilaisten arvioiden mukaan päätöksiä muutamasta sadasta yli kymmeneen tuhanteen; valtaosa triviaaleja, osa oikeasti merkityksellisiä. Päätöksien määrä vaihtelee sen mukaan, luemmeko kaikkein pienimmätkin mikro-valinnat päätöksiksi. Valtavan määrän tehtyjä päätöksiä mahdollistaa se, että olemme ulkoistaneet ne tietoisen mielemme saavuttamattomiin ns. autopilotin tehtäväksi. Jopa suuri osa niistä päätöksistä, jonka koemme tietoisesti tehdyksi, on jo pureskeltu autopilotin toimesta valmiiksi ja ne vain putkahtavat esiin ”tietoisina päätöksinämme”. Miksi ne päätökset sitten ovat niin vaikeita? Mitkä voimat vaikuttavat päätöksentekomme taustalla?

Kotisohvalta ja oman koneen äärestä on helppo lukea lehtijuttuja ”surkeista” päätöksistä ja kritisoida yritysjohtajien ja erilaisten päätöksentekijöiden yhteenvetoja ja linjauksia uusista toimintatavoista. ”Punnittuamme useita vaihtoehtoja ja kuultuamme kaikkia osapuolia, teimme seuraavan päätöksen…” Ja silti menee vihkoon useammin kuin harvemmin. Tottakai, toisen mielestä erinomainen päätös on toisen mielestä järkyttävä ja siinä mielessä kaikkien mielestä absoluuttisen hyviä valintoja on todella vaikea, jopa mahdoton tehdä. Totta on kuitenkin se, että voimme tehdä tietoisia toimia sen eteen, että päätöksentekomme olisi laadukkaampaa.

Vaihtoehtojen määrä

Yksi vaikuttava tekijä on punnittujen vaihtoehtojen määrä. Tutkija nimeltä Paul Nutt teki elämäntyönään analyysiä siitä, kuinka suurten yritysten päätöksenteko etenee. Tärkeimpänä löydöksenä oli se, että 71%:ssa tapauksista päättäjät tekevät päätöksen punnittuaan yhtä (!) vaihtoehtoa. Näissä päätöksissä valinta oli aina binäärinen, eli kyllä/ei-päätös; palkkaammeko tämän johtajan vai emme, menemmekö näille markkinoille vai emme, lanseeraammeko tämän tuotteen vai emme. Lisäksi analyysi osoitti, että nämä kyllä/ei-päätökset johtivat huonoihin lopputulemiin 52% todennäköisyydellä. Samalla päätökset, joissa oli kaksi tai useampi vaihtoehtoa, epäonnistuminen oli todennäköistä vain 32%. Toisessa tutkimuksessa löydöksenä oli, että Saksalaisen teknologiayrityksen päätöksenteosta 40% oli binäärisiä, vaikka useampia vaihtoehtoja punninneet päätökset onnistuivat 6-kertaa todennäköisemmin!1 Näistä tutkimuksista johdettuna ajatuksena mieleeni tulee, että pyrimme usein helpottaa omaa päätöksentekoamme rajaamalla vaihtoehdot kyllä/ei-tilanteeseen. Samalla kuitenkin astumme kuoppaan, missä tehty päätös on hieman epätarkempi kuin kolikonheitto. Tästä syystä vastakkainasettelu on usein huono neuvotteluasetelma. Vaatii luovuutta pystyä löytämään erilaisia vaihtoehtoja monimutkaisissa tilanteissa ja sen jälkeen lujuutta pystyä valitsemaan se oikea useammasta punnitusta vaihtoehdosta. Tulisi löytää kompromisseja, missä köydenveto-asetelma kyllä/ei-välillä muutettaisiin vastakkaisten voimien sijaan siten, että köyttä vedettäisiin ainakin osittain samansuuntaiseksi.

Päätösväsymys

Toinen päätöksiimme vaikuttava tekijä on päätösväsymys (decision fatigue); kykymme tehdä hyviä päätöksiä hupenee päivän mittaan. Aivan kuin meillä olisi pussillinen päätöksiä käytössä joka päivä ja kun pussista tulee pohja vastaan: finito, ei enää päätöksiä. Facebookin Zuckerbergin on sanottu mm. omistavan 10 samanlaista mustaa paitaa jonka voi vetää joka aamu päälleen, koska hän ei halua tuhlata aikaa ja päätöksentekoaan mihinkään niin irrelevanttiin kuin vaatteiden valitsemiseen. JAMA Internal Medicine-lehdessä viime lokakuussa julkaistun tutkimuksen mukaan lääkärit antoivat viimeisen vastaanottotunnin aikana turhan reseptin 26% todennäköisemmin kuin ensimmäisen tunnin aikana; päätösväsymys, minkä seurauksena tukeudutaan oletus-päätökseen: määrätään lääkkeet. Yksi kuluttajan päätösväsymykseen liittyvä klassikkotutkimus2 osoittaa, että ihmiset ostavat huomattavasti todennäköisemmin hillon tilanteessa, missä eri vaihtoehtoja on 6, saati tilanteessa missä eri vaihtoehtoja on 24 tai enemmän. Kun vaihtoehtoja on huomattava määrä, ihmiset eivät jaksa käyttää aikaa kaikkien punnitsemiseen, vaan kääntävän valinnan binääriseksi; kyllä vai ei? Tämä on myös mukavasti ristiriidassa edellisen kappaleen teeman kanssa; päätä nyt jo pitäisikö niitä vaihtoehtoja olla enemmän vai vähemmän!!

Verensokeri

Kuinka paljon meidän päätöksiimme vaikuttaakaan myös se, että olemme nälkäisiä ja verensokerit ovat alhaalla? Kaikki tietävät omasta kokemuksestaan sen, että nälkäisenä asiat ärsyttävät helpommin, käämit palavat nopeammin ja pohtiminen ei juurikaan kiinnosta. Tiedät, että pitäisi tehdä terveellistä ruokaa ja kotona olisi siihen tarvikkeetkin, mutta jos päästät itsesi liian nälkäiseksi ja verensokerin alas, niin valitset helpon vaihtoehdon ja kurvaat grillin autokaistalle: ”makkaraperunat, kiitos.” Verensokerin vaikutusta päätöksentekoon on tutkittu myös tieteellisesti. 2011 tehdyssä tutkimuksessa löydettiin, että oikeuden tuomarit myönsivät vangeille ehdonalaisen 2-6 kertaa todennäköisemmin, mikäli käsittely oli ensimmäisen kolmen käsiteltävän tapauksen joukossa. Levänneet ja freesit tuomarit olivat siis myötämielisempiä aamulla. (Niinhän me kaikki.) Mielenkiintoinen seikka on kuitenkin myös se, että sama efekti toteutui myös lounastauon jälkeen! Siis jos olit heti aamulla tai heti lounastauon jälkeen ensimmäisen kolmen joukossa, pääsit ehdonalaiseen 2-6 kertaa todennäköisemmin kuin iltapäivällä. Väsyneenä ja nälkäisenä ihminen harvoin haluaa tehdä raskasta päätöstä ja poiketa status quosta; nykyisen tilanteen muuttaminen vaatii aina energiaa ja on paljon helpompaa vain päättää, että ”jatketaan samalla, sillähän tähänkin asti on menty”. Jos olet menossa nälkäisenä palaveriin tai tarkoituksesi on saada hyviä päätöksiä aikaan, niin huolehdi verensokeristasi. Banaani, omena ja mehulasillinen voivat jo tutkitusti vähentää päätösväsymystä tai jopa poistaa sen kokonaan.

Miten siis voimme parantaa päätöksiämme? Tiivistys muodikkaasti kolmeen pääkohtaan:

1. Punnitse aina useampia vaihtoehtoja. Jollei niitä ole, niin käytä hetki sen pohtimiseen, voisiko vaihtoehtoja kehittää lisää jotenkin? Kyllä/ei-päätöksen ovat vähän epätarkempia kuin kolikonheitto.

2. Käytä päätöksesi viisaasti. Vältä triviaalien päätösten ylipohtimista ja käytä päivittäinen ”päätöskapasiteettisi” merkitseviin asioihin. Tunnista päätösväsymyksen uhat, ethän halua saada vastaasi väsynyttä päättäjää tai olla itse sellainen.

3. Huolehdi verensokeristasi. Älä koskaan suhaa palaverista palaveriin ilman taukoja ja siten, että lounas jää väliin. Älä sano viimeistä sanaa nälkäisenä. Olet parempi päättäjä, kun energiasi ovat tasapainossa.

Tutustu seuraaviin päätöksenteon tietopankkeihin:
Claudio Fernández-Aráoz, 2014. ”It´s not the How or the What but the Who”
Daniel Kahneman, 2011. ”Thinking, Fast and Slow”
Sheena Iyengar, 2000. “When Choice is Demotivating: Can One Desire Too Much of a Good Thing?”
Danziger, Levav & Pesso; 2011. “Extraneous factors in judicial decisions”

——
Kirjoittaja Jussi Leinonen on työhyvinvoinnin henkisen puolen tutkija ja konsultti sekä tarinankertoja ja filosofiseen pohdiskeluun taipuva innostuja, jonka mielenkiinnon kohteet vaihtelevat kaaosteoriasta jalkapalloon.